Elokuva TEMPLATE

Näytökset ja liput


Elokuvan tiedot


Ikäraja: S
Kesto: 1h 49min
Lajityyppi: dokumentti
Valmistumisvuosi: 2019/2024
Ohjaaja: Jon Vatne / Aura Satz
Kieli: Alkuperäinen
Tekstitys: Englanti
Sisältösymbolit:

Tänä vuonna Ääniasema -festivaali ottaa ensiaskeleitaan kohti kokonaisempaa tapahtumaa. Luvassa on jälleen sekä suhinaa että metelöintiä yhdeksän esiintyjän verran, mutta mukaan mahtuu tällä kertaa myös oheisohjelmaa. Festivaali rantautuu myös Kino Auroraan kokeelliseen äänitaiteeseen keskittyvien elokuvien muodossa.

Liput elokuvanäytökseen 10€, Ääniasema -festivaalilipulla 5€ (alennus kassalta). Elokuvissa ei ole suomenkielistä tekstitystä.

***

This year, the Ääniasema Festival is taking its first steps toward becoming a more comprehensive event. Once again, there will be plenty of hums and noise from nine performers, but this time there’s also a side program to enjoy. This year the festival will conquer Kino Aurora with movies about experimental sound art.

Tickets to the movie screening 10€ normal / 5€ with Ääniasema festival pass (discount at the door). Subtitled or spoken in English.

***

Polyfonatura
Jon Vatne, 2019, 20min
Kieli: norja, tekstitys: englanti / Language: Norwegian, subtitles: English

Onko musiikkia mahdollista tehdä pelkillä luonnonäänillä? Lyhytdokumentissa seurataan äänitaiteilija Eirik Havnesia valmistelemassa kunnianhimoisinta projektiaan: sinfoninen teos Norjan luonto orkesterinaan.

Can music be composed exclusively by sounds recorded from nature? This film presents artist Eirik Havnes most ambitious project to date: Polyfonatura – a symphonic work with Norwegian nature as his orchestra.

***

Preemptive Listening
Aura Satz, 2024, 89min
Kieli & tekstitys: englanti / Language & subtitles: English

Aikamme vaatii valppautta – mutta miltä se voisi kuulostaa? Monitaiteilija Aura Satz kutsui joukon muusikoita ja äänitaiteilijoita kuvittelemaan mahdollisia hälytyssireenin ääniä. Lopputulos on musikaalinen essee-elokuva, joka pohtii, mitä meissä tapahtuu, kun kuulemme sireenin äänen. Voisiko hätätila olla myös mahdollisuus? Satzin mietintöjä täydentävät haastattelut muun muassa arabikevääseen 2011 osallistuneen aktivisti Khalid Abdallan sekä antropologi ja ympäristöfilosofi Arturo Escobarin kanssa.

Muusikoiden joukossa on Pan Sonic -duosta tunnettu säveltäjä Ilpo Väisänen, mutta myös esimerkiksi Skotlannista kotoisin oleva kuuro sooloperkussionisti Evelyn Glennie. Elektronisen musiikin pioneeri Laurie Spiegel on käyttänyt planetaarista dataa sekä manaattien, koirien ja hiirten ääntä yhdistettynä elekroniseen musiikkiin. Ensimmäisenä navajona musiikin Pulitzer-palkinnon voittaneen Raven Chaconin ehdotuksista yksi on aiolinen ääniveistos, toisessa taas soi alkuperäiskansojen pyhissä seremonioissa käytetty kotkanluinen pilli. Trumpetisti Mazen Kerbaj Libanonista on rakentanut hälytyssireeninsä ”Jerikon 49 trumpetista”.

Taustatiedot osallistujista ja käytetyistä instrumenteista ovat kiehtovia, mutta teos on nautittava myös mietteliäänä matkana äärimmäisyyksien aikaan ja sen mahdollisiin ääniin. Kuvissa leijaillaan niin Lapissa, Fukushiman kaduilla kuin sireenien hautausmaallakin. Vastapainoksi loputtomalle doomscrollaukselle Satzin elokuva tarjoaa reflektointia eikä reaktioita hätätilan äärellä.

-Tytti Rantanen/DocPoint

 

In an age of intersecting political, man-made and ecological disasters, ‘Preemptive Listening’ is an ode to the sirens that are and those that could be. Siren compositions from over 20 contemporary musicians form a resonant voice to ask; What do warnings for climate change, the pandemic, rising fascism sound like? Will we hear them in advance? Does an alarm have to be alarming?

A seemingly simple and familiar object becomes the subject of a sprawling but well-orchestrated reflection on living in a time of crisis and overlapping disasters. The object is the sirens you never notice until they suddenly go off, signalling an emergency. Sirens are civilisation’s formal indicator of an acute loss of control. Artist Aura Satz’s current research into sirens finds its definitive form in this simultaneously concrete and abstract meditation on crises, disasters and the (aural) signs they inscribe in the world. The work’s soundtrack is produced in collaboration with over 20 musicians, all rethinking the siren. At a time when modern thinking and science are unable to provide adequate solutions to ongoing and escalating emergencies, the siren is seen as a prism of possibility for the emergence of new ways of perceiving and responding.